Thaimaa marraskuussa 2017
Sunnuntaina matkapäivä kohti Bangkokia Finnairilla. Finnair tarjosi minulle shamppanjan, josta ei voinut kieltäytyä. Syynä joustavuuteni, eli ensin päästin kaksi saksalaistyttöä vierekkäin ja sitten erään pienirakkoisen britin käytäväpaikalleni. Siinä sivussa oli käynyt belgialaiskaksikon seurana jo kerran, ja palasin heidän seuraansa ikkunapaikalle.
Saavuimme Bangkokiiin maanataiaamuna ajallaan ja matka kohti uusia kokemuksia alkoi. Bangkokin aamuliikenne vaikutti vallan kaoottiselta pohjoiskarjalaiseen liikenteeseen verrattuna. Enpä taida enää valittaa Raatekankaan kiertoliittymän keskeneräisyydestä!
Matkustimme Bangkok Airwaysillä Bangkokista Chiang Maihin. Lento oli tunnin myöhässä. Hotellissa oli ystävällinen palvelu, mutta ah niin erilainen palvelukulttuuri. Ja ne ulkoa tulevat äänet! Siritystä ja kurnutusta. Gekkoja seinillä. En ole siis Suomessa!
36 tuntia nukkumatta. Ehkä tähän voi päänsä kallistaa:
Chiang Mai oli mukava ns. pieni kaupunki. Kaupungissa asuu 800 000 asukasta. Majoituimme At Pingnakorn Hotel Chiang Maihin. Hotellin uima-allas oli erinomainen, sopivan viileä.
Chiang Maissa tutustuimme kahteen matkailualan opetusta tarjoavaan yliopistoon. Heidän university-tason opetus tuntui keston, opiskelijoiden pohjakoulutuksen, lukujärjestyksen, opetussuunnitelman ja kertoman perusteella vastaavan meidän ammattiopetuksen ja amk-tason koulutusta. Sanoisin, että kaksi-kolme ensimmäistä vuotta meidän ammattiopetusta ja kolmas-neljäs vuosi amk-tasoa. Heillä koulutus on nelivuotinen, ja maksullinen. Opiskelijat tulevat sinne high schoolin jälkeen. Käyntikortit ojennetaan kaksin käsin, ja ne vaihdetaan aina. Itselläni ei ole käyntikortteja, joten se on puute Aasian markkinoille mentäessä. Joka paikassa tarjottiin vettä, kahvia ja jotain pientä paikallista makeaa istunnon alkuun. Mikä erikoista, aina käytettiin mikrofonia, vaikka kuuluvuus olisi ollut aivan hyvä. He toki puhuvat hiljaa, kuuluu kulttuuriin. Illalla kävimme syömässä Pa Tan alueella paikallisessa ravintolassa, jota pyöritti entinen ravintola-alan opettaja. Paikan nimi jäi arvoitukseksi, mutta ilmeisemmin sinne ei turistit osaa. Harmi, sillä ruoka oli herkullista ja tuoretta.
Bangkokiin takaisin lensimme keskiviikkona ja majoituimme Hotel Iconiin. Skytrain on kätevä tapa liikkua Bangkokissa. Hinnat alkavat 16 BHT:stä ja nousevat matkan pidetessä. Automaatista lipun saa ostettua vain kolikkoilla, mutta niitä voi vaihtaa kioskista asemilta.
Torstaina oli Suomi-ilta lähellä olevassa Bully's pubissa, jonka omistaa suomalainen pariskunta. Kun kerroin, että kuumuus tekee kepposia ja hiki saattaa tulla minuutissa, eräs mies kertoi, että suomalaisen veri on niin paksua, että menee puoli vuotta ennen kuin suomalainen sopeutuu Thaimaan ilmastoon.
Perjantaina vierailimme PIM-instituutissa, jonka hulppeat tilat tekivät kyllä vaikutuksen. Täällä tarjolla on hotelli- ja matkailualan koulutusta, vaikka kyseessä on siis liikkeenjohdollinen yliopistotason koulu. Erikoisuutena heillä on 50 % koulutuksesta kattavat työelämäjaksot, ja taustalla konserni, jonka taustalla mm. yksi Aasian suurista marketketjuista eli 7-Eleven.
Perjantain kohokohta oli ehdottomasti cocktailtilaisuus Suomen suurlähetystössä Bangkokissa. Suomi - Thaimaan suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven puolisoineen isännöi tilaisuutta. Paikalla oli suomalaisia ja thaimaalaisia opetus- ja yrityselämän edustajia. ThaiGo networkin kokki- ja tarjoiluopiskelijat opettajineen huolehtivat tarjoilusta erinomaisesti.
Sunnuntaiaamuna herätys oli Suomen aikaa klo 00.25, koska lähtö hotellista oli klo 01.00 eli paikallista aikaa klo 6.00. Täälläkin huone tarkistettiin ennen kuin lähtö kuitattiin. Muutamaa minuuttia vaille kuusi hotellin työntekijä kävi herättämässä kuskin autosta, ja eikun menoksi. Kuljettaja valitsi taas uuden reitin, enkä pysynyt kärryillä suunnista. Matka kesti vain 40 minuuttia. Kun sitten erehdyimme jonosta, eteneminen tyssäsikin siihen. Parin raja- ja passintarkastuksen jälkeen suorilla koneeseen.
Finnairin Airbus A350 oli ensimmäinen kokemukseni molemmilla lennoilla. Paluulennoilla katsoin neljä elokuvaa, ja siinä se aika menikin sujuvasti. Hki-Vantaalla oli rajatarkastukset ja passintarkastukset sujuvia kuin mitkä. Loppumatka meni yhtä sujuvasti Joensuuhun jatkolennolla Norralla.
Bangkokista jäi mieleen tuktukit, katukeittiöt, seksibisnes, kuumuus, sähköhässäkät. Kävin ruokailemassa korealaisessa, libanonilaisessa, irakilaisessa, italialaisessa ja tietenkin useassa thairavintolassa. Korealainen kimschi oli niin tulista, että vedet valui silmistä ja suu oli kihelmöivän kipeä. Huijaamisen käsite täällä pitäisi kai muuttaa hinnasta neuvotteluksi, jotta ei tarvitseisi omaa mieltänsä pahoittaa. Palvelukulttuurikin on omanlaistaan. Se on sekä hyvää että huonoa länsimaalaisen kulttuurin mukaan. Kaikki aina sujuu ja on jees jees, vaikka mitään ei tapahdukaan tai ei puhuta totta. Vieraan kannattaa perehtyä thaimaalaisia tapoihin ja kysellä muilta kulttuuriin tutustuneilta, miten tulisi toimia. Wai-tervehdystä ei joidenkin mielestä kannata tehdä, jos ei tee sitä oikein. Silloinkin hymy ja nyökkäys ovat tarpeellisia. Thaimaalaiset käyttävät lempinimiä, ja esim. useassa työpaikassa ei työkaverit tai esimiehet muistaneet henkilön oikeaa nimeä. Minultakin kysyttiin, että mikä on lempinimeni.
Bangkokin plussat:
- suurkaupungin syke
- lämpö, kuumuus
- ruokakulttuuri
- kaikille kaikkea
- ystävällinen palvelukulttuuri
- paljon asiakaspalvelijoita joka paikassa
- hintataso
Bangkokin miinukset:
- huijaukset
- seksibisnes
- kaoottinen liikenne ja ruuhkat
- tälläinen wifi esim. tarjolla: police free wifi true - ilman salasanaa - en käyttänyt jostain syystä
Chiang Main erikoisuuksia:
- pieni kaupunki
- nähtiin rottia, gekkoja, hyönteisiä, torakoita
- katuliikenne erikoinen, ei kiertoliittymiä, yhteen suuntaan mentävä aina pitkään ennen kuin pääsee kiertämään
- lähellä olisi luontokohteita vuoristossa, homestay majoitusta
- elefanttiyrityksiä ympäristössä 70, camppejä ja showta
- chiangmailainen tyyli thaihieronnassa
Hintoja Bangkokissa ja Chiang Maissa:
- Singha tai Chang kaupassa 40 bahtia ja ravintolassa/baarissa 80-150 bahtia
- tuktuk 30 bahtia/hlö tai 100-200 bahtia/matka
- taksi mittarin mukaan 35 bahtia alku, sitten matkan mukaan esim. sama matka suurlähetystö hotelli toinen taksi 101 bahtia toinen 177 bahtia
- huivi 100 bahtia
- ruoka 150-300 bahtia tavallisissa ravintoloissa
- palvelulisä joskus 7 % laskun päälle, joskus se ei tullut
Kiitos ThaiGo network -hankkeelle matkani mahdollistamisesta. Erityiskiitos kehittämispäällikkö Hannu Koivistolle, joka toimi lahjakkaasti matkamme folkewestinä. Oli kokemus olla valmiiksisuunnitellulla matkalla, kun yleensä on itse ollut se suunnittelija. Tutustuin matkallani useaan upeaan kollegaan, kiitos matkaseurasta ja ajatustenvaihdosta Susannalle Salpauksesta, Tuijalle Turun ammatti-instituutista ja Mirkalle Rasekosta. Lisäksi matkan aikana tapasin kollegoista Helin, Seijan, Tominja Ninan, jotka ohjasivat sote- ja hotraopiskelijoita työssäoppimassa Bangkokissa. Jatkossa toivomme sitten matkailuopiskelijoiden pääsevän työjaksoille Bangkokiin tai Chiang Maihin sekä hankkeen kautta että oppilaitoksista suoraan.
 |
| Thaimaalaista vieraanvaraisuutta tapaamisilla. |
Saavuimme Bangkokiiin maanataiaamuna ajallaan ja matka kohti uusia kokemuksia alkoi. Bangkokin aamuliikenne vaikutti vallan kaoottiselta pohjoiskarjalaiseen liikenteeseen verrattuna. Enpä taida enää valittaa Raatekankaan kiertoliittymän keskeneräisyydestä!
Matkustimme Bangkok Airwaysillä Bangkokista Chiang Maihin. Lento oli tunnin myöhässä. Hotellissa oli ystävällinen palvelu, mutta ah niin erilainen palvelukulttuuri. Ja ne ulkoa tulevat äänet! Siritystä ja kurnutusta. Gekkoja seinillä. En ole siis Suomessa!
 |
| Chiang Mai hotelli |
 |
| Vierailu yhdessä Chiang Main yliopistossa |
Bangkokiin takaisin lensimme keskiviikkona ja majoituimme Hotel Iconiin. Skytrain on kätevä tapa liikkua Bangkokissa. Hinnat alkavat 16 BHT:stä ja nousevat matkan pidetessä. Automaatista lipun saa ostettua vain kolikkoilla, mutta niitä voi vaihtaa kioskista asemilta.
Torstaina oli Suomi-ilta lähellä olevassa Bully's pubissa, jonka omistaa suomalainen pariskunta. Kun kerroin, että kuumuus tekee kepposia ja hiki saattaa tulla minuutissa, eräs mies kertoi, että suomalaisen veri on niin paksua, että menee puoli vuotta ennen kuin suomalainen sopeutuu Thaimaan ilmastoon.
Perjantaina vierailimme PIM-instituutissa, jonka hulppeat tilat tekivät kyllä vaikutuksen. Täällä tarjolla on hotelli- ja matkailualan koulutusta, vaikka kyseessä on siis liikkeenjohdollinen yliopistotason koulu. Erikoisuutena heillä on 50 % koulutuksesta kattavat työelämäjaksot, ja taustalla konserni, jonka taustalla mm. yksi Aasian suurista marketketjuista eli 7-Eleven.
Perjantain kohokohta oli ehdottomasti cocktailtilaisuus Suomen suurlähetystössä Bangkokissa. Suomi - Thaimaan suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven puolisoineen isännöi tilaisuutta. Paikalla oli suomalaisia ja thaimaalaisia opetus- ja yrityselämän edustajia. ThaiGo networkin kokki- ja tarjoiluopiskelijat opettajineen huolehtivat tarjoilusta erinomaisesti.
 |
| Suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven ja Rasekon ThaiGo networkin vetäjä, Hannu Koivisto tervetulopuheessa. |
Sunnuntaiaamuna herätys oli Suomen aikaa klo 00.25, koska lähtö hotellista oli klo 01.00 eli paikallista aikaa klo 6.00. Täälläkin huone tarkistettiin ennen kuin lähtö kuitattiin. Muutamaa minuuttia vaille kuusi hotellin työntekijä kävi herättämässä kuskin autosta, ja eikun menoksi. Kuljettaja valitsi taas uuden reitin, enkä pysynyt kärryillä suunnista. Matka kesti vain 40 minuuttia. Kun sitten erehdyimme jonosta, eteneminen tyssäsikin siihen. Parin raja- ja passintarkastuksen jälkeen suorilla koneeseen.
Finnairin Airbus A350 oli ensimmäinen kokemukseni molemmilla lennoilla. Paluulennoilla katsoin neljä elokuvaa, ja siinä se aika menikin sujuvasti. Hki-Vantaalla oli rajatarkastukset ja passintarkastukset sujuvia kuin mitkä. Loppumatka meni yhtä sujuvasti Joensuuhun jatkolennolla Norralla.
Bangkokista jäi mieleen tuktukit, katukeittiöt, seksibisnes, kuumuus, sähköhässäkät. Kävin ruokailemassa korealaisessa, libanonilaisessa, irakilaisessa, italialaisessa ja tietenkin useassa thairavintolassa. Korealainen kimschi oli niin tulista, että vedet valui silmistä ja suu oli kihelmöivän kipeä. Huijaamisen käsite täällä pitäisi kai muuttaa hinnasta neuvotteluksi, jotta ei tarvitseisi omaa mieltänsä pahoittaa. Palvelukulttuurikin on omanlaistaan. Se on sekä hyvää että huonoa länsimaalaisen kulttuurin mukaan. Kaikki aina sujuu ja on jees jees, vaikka mitään ei tapahdukaan tai ei puhuta totta. Vieraan kannattaa perehtyä thaimaalaisia tapoihin ja kysellä muilta kulttuuriin tutustuneilta, miten tulisi toimia. Wai-tervehdystä ei joidenkin mielestä kannata tehdä, jos ei tee sitä oikein. Silloinkin hymy ja nyökkäys ovat tarpeellisia. Thaimaalaiset käyttävät lempinimiä, ja esim. useassa työpaikassa ei työkaverit tai esimiehet muistaneet henkilön oikeaa nimeä. Minultakin kysyttiin, että mikä on lempinimeni.
Bangkokin plussat:
- suurkaupungin syke
- lämpö, kuumuus
- ruokakulttuuri
- kaikille kaikkea
- ystävällinen palvelukulttuuri
- paljon asiakaspalvelijoita joka paikassa
- hintataso
Bangkokin miinukset:
- huijaukset
- seksibisnes
- kaoottinen liikenne ja ruuhkat
- tälläinen wifi esim. tarjolla: police free wifi true - ilman salasanaa - en käyttänyt jostain syystä
Chiang Main erikoisuuksia:
- pieni kaupunki
- nähtiin rottia, gekkoja, hyönteisiä, torakoita
- katuliikenne erikoinen, ei kiertoliittymiä, yhteen suuntaan mentävä aina pitkään ennen kuin pääsee kiertämään
- lähellä olisi luontokohteita vuoristossa, homestay majoitusta
- elefanttiyrityksiä ympäristössä 70, camppejä ja showta
- chiangmailainen tyyli thaihieronnassa
Hintoja Bangkokissa ja Chiang Maissa:
- Singha tai Chang kaupassa 40 bahtia ja ravintolassa/baarissa 80-150 bahtia
- tuktuk 30 bahtia/hlö tai 100-200 bahtia/matka
- taksi mittarin mukaan 35 bahtia alku, sitten matkan mukaan esim. sama matka suurlähetystö hotelli toinen taksi 101 bahtia toinen 177 bahtia
- huivi 100 bahtia
- ruoka 150-300 bahtia tavallisissa ravintoloissa
- palvelulisä joskus 7 % laskun päälle, joskus se ei tullut
Kiitos ThaiGo network -hankkeelle matkani mahdollistamisesta. Erityiskiitos kehittämispäällikkö Hannu Koivistolle, joka toimi lahjakkaasti matkamme folkewestinä. Oli kokemus olla valmiiksisuunnitellulla matkalla, kun yleensä on itse ollut se suunnittelija. Tutustuin matkallani useaan upeaan kollegaan, kiitos matkaseurasta ja ajatustenvaihdosta Susannalle Salpauksesta, Tuijalle Turun ammatti-instituutista ja Mirkalle Rasekosta. Lisäksi matkan aikana tapasin kollegoista Helin, Seijan, Tominja Ninan, jotka ohjasivat sote- ja hotraopiskelijoita työssäoppimassa Bangkokissa. Jatkossa toivomme sitten matkailuopiskelijoiden pääsevän työjaksoille Bangkokiin tai Chiang Maihin sekä hankkeen kautta että oppilaitoksista suoraan.
Kommentit
Lähetä kommentti